Tiger II-panssarivaunu Parolassa, 15.4. 2024 asti

Sellasta maata kuin Suomi ei oikein ollu olemassakaan ennen Venäjän valtakautta. Suomi oli vain Ruotsin maakunta, ja ennen sitä ei oikein yhtän mitään. Omaa yhtenäistä hallintoa sillä ei ollut koskaan ollut. Venäjän vallattua Suomen Ruotsilta siitä tuli enempi tai vähempi autonominen suurruhtinaskunta, kulloisestakin hallitsijasta riippuen. Vasta Venäjän vallan alla 1800-luvun loppupuolella ruotsinkielinen älymystö alkoi luoda yhteistä suomalaista identiteettiä, mikä lopulta johti Suomen valtion syntyyn.

 

Tästä olen aika lailla sama mieltä, paitsi viimeisestä virkkeestä.

Vanha suomalainen historian kirjoitus on keksinyt mm. käsitteen Ruotsi-Suomi, mikä nyt on ihan satuilua. Oli vain Ruotsi, joka koostui eri maakunnista, kuten nykyäänkin.

Tästä viimeisestä virkkeestä olen sikäli eri mieltä, että jo 1700 -luvulla tapahtui jonkilaista erityimistä. Tuo Suuri Pohjan sota (1700–1721), jossa suomalaiset jäi aika yksin venäläisten armoille ja sen jälkeen pari turhaa sotaa: Hattujen sota (1741–1743) ja Kustaa III:n sota (1788–1790) sai aikaan Suomen aatelisissa turhautumista. Kai ne sodat haittasi heidän bisneksiä..

Yksi näistä aatelisista oli Georg Magnus Sprengtporten (16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä), joka oli myös melkoinen opportunisti. Lopun pöllin Wikipediasta:

Noin vuonna 1783 Sprengtporten alkoi väittää Ruotsin sortaneen Suomea samaan tapaan kuin Englanti sorti Amerikan siirtokuntia. Sprengtportenin mukaan Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin itsenäisyys tai liittyminen Venäjään, sillä Venäjä tavoittelisi Pietarin turvaamista ja Suomenlahden herruutta. Spekulaatiot Suomen asemasta olivat olleet yleisiä 1780-luvun alkupuolella. Epäilyt kohdistuivat Ruotsin halukkuuteen suojella Suomea ja myös suomalaisten uskollisuuteen Ruotsin kruunulle.[9]

Valtiopäivillä 1786 hän vastusti avoimesti Kustaa III:n valtaa ja kävi venäläisten ministerien kanssa salaisia neuvotteluja ajatuksestaan irrottaa Suomi Ruotsista asevoimin. Sprengtporten kirjoitti perustuslakiehdotuksen itsenäiselle Suomen tasavallalle vuonna 1786.

 

Mä olen aina hihitellyt tätä Ruotsin vallan aikaa.
Kun britti, espanjalainen, hollantilainen tai portugalilainen meni afrikkaan ja hyödynsi työvoimaa, luonnonvaroja ja siirsi omistukseensa maat, luonnonvarat ja työvoiman. Myöhemmin heristeltiin sormea ja huudettiin kolonialismista. Pyydeltiin anteeksi ja hävettiin maan historiaa.

Mutta kas, kun ruotsalainen sai Suomessa omistukseensa maat, metsät, kosket ja työvoiman, niin kyseessä ei ollutkaan kolonialismi!
Suomeen tuotiiin kulttuuri…
Että näin….

 

Ruotsin suurvalta-aseman pönkittämistä avitettiin arviolta 110 000 suomalaisella sankarivanajalla. Reilusta 1/2 miljoonasta aika hyvä määrä, toki ajanjakso on pitkä.

 

Jonkun sortin kolonialismia lienee ukrainaan hyökkääminenkin. Mitään sotaa ei julistettu. Vallattiin ensin krimi ja sitten päätettiin vallata koko ukraina ku se kuulemma kuuluu venäjälle.

kolonialismista ylipäätään entisaikaan ja nykykäsityksen mukaan vissiin syytettiin pääasiassa valkoista miestä. Käsittääkseni orjia on otettu jo niin pitkään kun on ihmisiä maapallolla ollu. Aprikassakin ne orjuutti toinen toisiaan eri heimoista tai kansasta ettei siinä ollu värillä väliä. Viimeinen maa maailmassa joka kielsi orjuuden oli 1980 mauritania joka siis afrikan rannikolla. Ja kuka sen orjuuden lopetti? No valkoinen mieshän sen teki alun alkaen.

 

Näihän tässä sitten kävi näiden lupajärjettömyyksien kanssa....

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010718110.html

"
...


Myytäviä panssarivaunuja on säilytetty ulkosalla, mikä selittää niiden ruosteisen ulkonäön. Kuvassa Comet-vaunu, jonka aloitushinta on 6 000 euroa.

Kuva: Millog

Puolustusvoimat järjestää harvinaisen huutokaupan, suomalaiset keräilijät ärsyyntyneitä

Huutokaupat|Tampereella järjestetään lokakuussa museaalisen asemateriaalin huutokauppa, jossa myydään Puolustusvoimien entistä raskasta aseistusta.

”Tässä myydään meidän kansalaisten kalliisti hiellä ja verellä hankkimia tykkejä ulkomaalaisille pilkkahintaan. Käykö tässä näin?” puhisee Sten Johansson.

Johansson on huolissaan Tampereen Kalkussa 11. lokakuuta järjestettävästä huutokaupasta, jossa voi ostaa Puolustusvoimien käytöstä poistamia panssarivaunuja ja tykkejä.

Puolustusvoimat huutokauppaa erittäin harvoin vanhoja panssarivaunujaan. Viimeksi vastaavanlainen tilaisuus järjestettiin vuonna 2007. Tuolloin vaunuista saadut korkeat hinnat yllättivät Puolustusvoimat.

Johanssonin huoli on ymmärrettävä. Hän omistaa merkittävän kokoelman vanhaa militariaa Inkoon Degerössä. Hänen kokoelmansa keskittyy erityisesti Porkkalan miehityksen aikaan. Suunnitelmissa on myös avata siitä sotamuseo.

Kalkun huutokauppa on ärsyttänyt suomalaisia keräilijöitä. Huutokauppa ei ole yleisölle avoin tilaisuus, vaan huutajien pitää ilmoittautua etukäteen.

Suomalaisilta ostajilta edellytetään, että heillä on Poliisihallituksen myöntämä aseenkeräyslupa, jonka keräyssuunnitelmassa mainitaan erikseen takaaladattavat tykit. Tällaisia keräilijöitä on eri lähteiden mukaan vain yhden tai kahden käden sormilla laskettava määrä.

Syynä lupavaatimukseen on se, että myytävät tykit ja panssarivaunut ovat laissa mainittuja erityisen vaarallisia aseita.

Panssarivaunuista ja tykeistä olisivat kuitenkin todennäköisesti kiinnostuneet muutkin keräilijät kuin he, joilla on jo keräilysuunnitelmassa maininta takaaladattavista tykeistä. Ärtymystä on herättänyt erityisesti se, että huutokaupan järjestäjän mukaan Poliisihallitus on kertonut, ettei se ehdi käsitellä uusia keräyslupahakemuksia ennen huutokauppaa.

”Nyt tässä käy niin, että ne myydään ulkomaalaisille. Tämä ei ole mielestäni hyvää kaupantekotapaa”, sanoo Johansson.

”En ymmärrä tätä hosua. Miksei huutokauppaa voitu siirtää eteenpäin? Nyt hosutaan ja myydään, ja ne ovat sitten iäksi ajoiksi menneet ulkomaille.”


Charioteer-vaunu, jonka aloitushinta on 6 000 euroa. Kaikissa myytävissä vaunuissa on muun muassa moottori ja vaihteisto vaihteisto paikoillaan.

Kuva: Millog
...
"

 

HS:n 50 -vuotta sitten sarjassa upposi armeijan syöksyvene Päijänteeseen. Samssa jutussa löytyy kuvaa panssarista:


Leikkuupuimuri ja panssarivaunu vastakkain tiellä Kalkkisten Kulonpalossa. Armeija on luvannut korvata maanomistajille sotaharjoituksesta koituvat vahingot anomuksesta. Kuva: Sverker Ström / HS

 

STT/Maikkarin uutisessa kerrotaan lisää. Tässä asiitä arviota:

Puolustusvoimien myyntipäällikön Jari Kokkolan mukaan ulkomaalaisten ostajien joukossa on muun muassa museoiden ja yritysten edustajia. Yksi heistä on paikalla oleva hollantilaisen Baiv-yrityksen edustaja Ivo Rigter. Hänen yrityksensä on erikoistunut toisen maailmansodan aikaisten panssarivaunujen ja tankkien restaurointiin ja jälleenmyyntiin.

– Olemme todella hämmästyneitä löytäessämme näin monta panssarivaunua täältä. Erityisesti Charioteer- ja Comet-panssarivaunut ovat harvinaisia löytöjä, lähes 80 vuotta toisen maailmansodan jälkeen, Rigter kertoi innoissaan.

Kasvoja piiskaava sadekaan ei miehen hymyä lannistanut. Hänen mukaansa huutokaupassa satoi edeltävänä päivänä paljon rankemmin.

Rigterin mukaan hänen yrityksensä on restauroinut aiemmin kolme Comet-panssarivaunua, jotka päätyivät amerikkalaisille asiakkaille.

– Restaurointiin menee tuhansia työtunteja, mutta lopputulos on sen arvoinen. Huomenna huutokaupassa toivomme hankkivamme lisää panssarivaunuja, hän jatkoi.

Rigter mainitsi, että vaikka panssarivaunut olisivat teknisesti toimivia, niiden ajaminen julkisilla teillä on haasteellista teräsketjujen vuoksi. Hän suunnittelikin muutoksia, jotka mahdollistaisivat vaunujen käyttämisen myös näyttelyissä ympäri Eurooppaa.

– Vaikka brittiläiset panssarivaunut ovat vaikeita myydä, ne ovat keräilijöille arvokkaita. Jos olet tosissaan panssarivaunukeräilijä, haluat varmasti omistaa myös näitä, Rigter totesi.

 

Puolustusvoimat myi panssarivaunuja – tällaisia summia niistä maksettiin

Tampereen Kalkussa myytiin muun muassa Comet- ja Charioteer-panssarivaunuja sekä käytöstä poistettuja tykkejä ja niiden osia. Edellisen kerran vastaava huutokauppa on järjestetty vuonna 2007.

Panssarivaunu Charioteer Mk VII Model B:n lähtöhinta oli 6 000 euroa, mutta kauppahinta kipusi lopulta 104 000 euroon. Voittava huutaja oli hollantilainen Ivo Rigter Sr.

Charioteer-panssarivaunun lisäksi sama mies osti huutokaupasta muun muassa panssarivaunu Comet Mk I Type B:n 141 000 eurolla, ja panssarivaunu Comet Mk I Type B:n 53 000 euron hintaan.

Ivo Rigter Sr. omistaa hollantilaisyrityksen, joka muun muassa ostaa ja kunnostaa toisen maailmansodan aikaisia panssariajoneuvoja. Hän aikoo kunnostaa ja myydä eteenpäin myös perjantaina ostamansa panssarivaunut.

Britanniasta saakka Suomeen saapunut David Carr huusi itselleen Charioteer Mk VII Model B -panssarivaunun 57 000 eurolla.

 

Raha puhuu. Jos eivät jää Suomeen niin syynä on "On Suomi köyhä, ja siksi jää...."

 

Aika rajusti hinnat hypääny Comet ja Charioteer vaunuissa. Muistelisin että eka huutokaupassa vuosia sit, noiden hinnat oli vain 10-25 välissä.
Saksalaisvaunut olikin sit 6 numeroisissa summissa.

 

Tässä vielä videota:

 

Tuli piipahdettua kesän moporeissulla Narvikin sotamuseossa.