Nokkaprofiilin ABDC kun vain 0.05" asteet tiedossa

Onko tuohon imuventtiilin sulkeutumiskohtaan (ABDC) 0.004" tai 0.006" kohdalla jotain suuntaa antavaa laskukaavaa, kun nokkakortissa on ilmoitettu arvot vain 0.05" kohdalla?

esim:
http://store.summitracing.com/instructi ... 1105%2Epdf

 

Eikös toi 0.004 tai 0.006" ole juuri mittauspiste, josta "advertised duration" ole laskettu aftermarket nokilla? Käytäntö hieman vaihtelee valmistajakohtaisesti. Muistaakseni Cranella on juurikin toi 0.004, mutta jotkut käyttää jopa 0.008, jotta asteet saadaan näyttämään pienemmältä paperilla esim comp XE.
Eli jos tiedät että nokkaprofiili on symmetrinen, voit laskea maksiminoston keskikohdan perusteella myös imun sulkeutumisen. Esim jos intake maxlift 109 atdc. 282/2=141 astetta jäljellä maximinoston jälk. Huomaa että 180 astetta atdc=Bottom dead center.. Eli imu sulkee 70 astetta jälkeen alakuolokohdan.
Nykynokat harvoin ovat vaan täysin symmetrisiä. Esim imunokan avautumisramppi on nopeampi kuin sulkuramppi, joten muutaman asteen heittoja voi tulla.

 

Eli 282/2+109-180=70. Kiitos ja kumarrus.

 

roku65 kirjoitti:

Ei kai tässä kukaan halua paperilla näyttää isompia tai pienempiä arvoja, 0.050 kertoo vaan enemmän nokan luonteesta kuin 0.004 tai 0.008. Comp XE nokassa on pieni 0.008 arvo ja verattain aggressiivinen 0.050 arvo, venttiili aukeaa nopeasti ja aiheuttaa voimakkaan imupulssin, pysyy verrattain pitkään auki "DWELL" ja tulee reippaasti kiinni. Vaatiin enemmän jousilta ja muulta venttiilikoneistolta. Tämä on nykyaikaa, tehoa tulee ja vääntö säilyy...
383 kestää kyllä kivasti nokkaa, valinta on melko konservatiivinen. 230-240 astetta 0.050 nostolla ja puoli tuumaa maksimia ( venttiililtä ) niin alkaa tulla ränttätänttää.

Rollerinokat ovat samasta syystä ylivoimaisia merkistä riippumatta.

 

Kylla vain noita ilmoitettuja duration arvoja "säädellään" hieman ilmoituspolittisin keinoin. Tällainen tavallinen riviharrastaja kuin minäkin, kun tutkiskelee ja valitsee nokkaa katalookin perusteella kiinnittyy huomio ilmoitettujen ja tehollisten asteiden väliseen eroon. Mitä pienempi ero, sitä intensiivisempi nousunopeus. Kun ilmoitettujen kokonaisasteiden mittauskohtana käytetään juurikin suurempaa nousua kuin industry standard 0.004" saadaan paperilla nokka näyttämään hyvinkin nykyaikaiselta kun teholliset asteet(050) ovat yhtä suuret kuin kilpailijan nokassa, jonka kokonaisaukioloaika on kuitenkin suurempi vaatien oletetusti suuremman rutun ja ollen laiskaprofiilinen vanhan ajan suunnittelun nokka...
Kuvitteellinen esimerkki
Advertised duration 0.004 =276 astetta
Advertised Duration 0.008= 268 astetta
050 lift duration =224 astetta
Kumman sinä ottaisit valitessa nokkaa johon arvelet tarvitsevasi 224 tehollista? 276 vai 268 asteiseksi ilmoitetun?
Ihan hatusta en ole keksinyt tätä, vaan Esim Harold Brookshire ,kaveri joka on suunnitellut compin high energyt ja lunatin voodoot ja lukuisat ultradynen hyvät chevrolet nokat on varmistanut asian olevan juurikin näin. Lunatin Voodoot, jotka tehtii XE sarjan kilpailijaksi täytyi nimenomaan ilmoittaa 0.008, jotta ollaan ikäänkuin samalla viivalla

 

Eli 282/2+109-180=70. Kiitos ja kumarrus.

 

Jokunen nokka tullut ajotettua, enkä oo kyllä kovin suuria eroja noissa avautumis ja sulkeutumisrampeissa havainnut noiden ajoittamieni kohdalla. Eli mä oon ajottanut ne aina maksimiaukiolon mukaan, se puolelta toiselle x-määrä nostoa vähentäen haarukoiden. Yleensä varmistan ton kolmella eri X:llä, ja on toistaseks antanut kaikilla mun ajottamilla nokilla samat tulokset; jos avautumis ja sulkeutumisramppi olis erilaisia sen ei pitäis sitä tehdä eikä näin ollen sellasella nokalla ton ajotustavan toimia.

 

Viime keväänä mulla tuli vastaan sellainen erilaisilla rampeilla varustettu nokka,kauan kesti ajoitella ja aina tuli heittoa kun otti sen kolmannen X-nostokohdan asteet "käyttöön" mut soitto nokan myyjälle sit selvitti tilanteen,mut ei hokannut tämä moottorinrakentajakaan tätä heti kun niin kovin monesti nokat vaan a) asennetaan paikalleen sen kummemmin miettimättä b) yhdellä mittauksella,eikä niin kuin Vipottajakin kuuluu aina tehneen eli kolmella eri noston määrällä!

 

Sinänsähän toi nokan ajoittaminen nyt niin piirun päälle ole. Tietty on tärkeetä tarkistaa, että ollaan alueella, ettei ole mitään virhettä, mutta muutama aste sinne tänne ei maata mullista. Nokkavalmistajan suositus ei välttämättä ole just sun moottorissa se optimaalisin asento. Pahimmillaan toi johtaa siihen, että kun heität nokan kiinni merkkiensä mukaan nollaan ja se onkin vaikka kolme astetta pielessä suositellusta, näet vaivaan ja hommaat korjauskiilat tia puslat ja korjaat asian, ja oletkin muuttanut kombinaatiotasi työllä ja tuskalla huonompaan suuntaan. Noista ei voi oikeesti sanoa kokeilematta, ja kuinka moni kokeilee? Mä oon muutamilta dynohierojilta koettanut tosta sellasta yleispätevää ohjetta kaivella, että mitä vaikutusta on vaikkapa neljän asteen ajotuksen muutoksella, mutta mitään yleispätevää siitä en oo saanut irti. Joskus sillä voi olla jotain merkitystä enempi, joskus vähempi, toisinaan ei käytännössä mitään. Lähinnä sellasta hienosäätöä joka ei pelasta väärän nokan valinnalta. luokkaa neljän asteen siirto = vaikutus tehoalueeseen ehkä 100 rpm, mut vaihtelee tapauskohtaisesti.

 

Joo mulla on tässä ajatuksena kattoo toi DCR suunnilleen kohdalleen, kun muutan koneen kokoonpanoa ja haluaisin, et toi nokkavalinta sattuu kohdalleen uusien kansien myötä. Palotila muuttuu valurauta 76cc --> alumiiniset 65cc ( AFR 1034). Nykyinen nokka toi aiemman linkin Summitin SUM K1105.

Laskin KB silvoliten DCR laskurilla sokeasti ABDC:n arvon ABDC@0.05" + 15 =41+15=56 nykykokoonpanolle, jolloin DCR oli 8.4. Jos ton ABDC arvon nostaa arvoon 70 on DCR vain 7.5.

Jos DCR:n laskennassa käyttää nykyisen nokan arvoa ABDC = 282/2+109-180=70, niin DCR nykykokoonpanolla ja uusilla 65cc kansilla olisi 8.57 staattisen rutun ollessa 11.15:1.

Ymmärtääkseni DCR on pidettävä alle 8.5:ssä. Selviäisikö tässä hyvällä tsäkällä pelkällä kansien vaihdolla ilman nakutusta vai rupeanko suosiolla etsimään uusia mäntiä tahi nokkaa? Tarkoitus on ajella 98:lla.

Soppaa sotkee vielä pikkasen se, että mulla on käytössä 1.6:1 rullavipat 1.5:1 sijaan, jotka vaikuttanevat pikkuisen noihin nokalle ilmoitettuihin arvoihin.

 

^Alkaa olla aika tarkalla mun mielestä toi lukema, mutta olettaisin että kaiken ollessa kunnossa pelaa ihan noine hyvineen 98:lla varsinkin korkeella turbiinilla ja lyhyellä perävälityksellä. Toisaalta jos voit niin vaihda nokkaa hitusen "pitemmäksi" niin vältät riskin että joudut tekeen kikkailuja liian kovien dynaamisten takia. Isommalla nokalla saisit käytettyä afr:t paremmin hyödyksikin, virtaavat myös isommilla nostoilla.
Jatkaiskohan noi 1,6:1 vipat asteen tai pari noita lukemia?

Nokan ajoitus ei varmaankaan ole ihan asteen päälle jos kaikki on ns. kohdallaan ja osat vastaa hyvin toisiaan. Mutta toisaalta jos näin ei ole niin kyllä sillä jonkunverran voi kikkailla esim. ajoittamalla hitusen aikaselle kun kyseessä ns. liian iso nokka pienille puristuksille. Toisinpäin ajoittamisesta ei kyllä käsitystä mutta voisin uskoa että jos kone on jollain tietyllä alueella piikkauksen rajoilla niin kääntämällä nokkaa myöhäsemmälle vois olla apuja?
Oikeiks ne osat ei kyllä tollaislla toimilla muutu...

 

Juurikin näin, tässä tapauksessa myöhäsemmälle kääntäminen on aivan oikea toimenpide, mutta jos tuntuu että kombinaatio sietää tai tarvii isompaa nokkaa niin se on parempi vaihtoehto. Kone toimii kyllä noillakin arvoilla jos kaikki tekijät on kohdallaan, mutta jos haluu pelata varmemman päälle niin nokka myöhäsemmälle vaan.

Dynossa jos joku kokeilee esimerkiks säätää kierrosaluetta vähän ylemmäs nokkaa myöhästämällä, mutta samalla mennään huononpuoleisesta DCR arvosta vielä huonompaan niin varmasti ei kokeilu tuota kaivattua tulosta. Muutenkin, jos joku löytää dynossa suuremman parannuksen nokan ajotuksella niin kombinaatio on todennäkösesti ollu alun alkaen jotenkin pielessä.

 

Tuosta DCR:stä aika hyvää tarinaa
http://www.popularhotrodding.com/tech/0 ... index.html
, jonka lopussa "This chart is conservative; get everything else right and you can run at least half a ratio higher than indicated here."

Toi vipan muutos lisää ehkä asteen 0.050 noston arvoon, muttei kait juurikaan vaikuta imuventtiiliin sulkeutumiseen ja siten DCR:än.

 

Toi on gospelia jota mä en oo koskaan ymmärtänyt toi "dynaaminen puristussuhde". Meinaan, että sen pohjalle pitäis lähteä moottoria rakentamaan. Varmaan toimii jees, mutta kun lähet nokan kanssa poikkeemaan siitä korjaamatta dynaamista, niin toimii jopa paremmin. Kuvittelee esimerkiks rakentavansa Stock moottorin perustana toi dynaaminen puristussuhde?

 

Vippasuhteen muutoshan 1.5->1.6 lisää asteita melkein 7% ja samanverran nostoa mistä tahansa rampin kohdalta mitattuna, joten vaikuttaahan se dynaamiseenkin kun vaikkapa esimerkkinokka sulkeutuu 75 astetta alakuolon jälkeen 70 sijaan.

 

Toi vippasuhteen muutos ei vaikuta siihen hetkeen koska venttiili alkaa aukeamaan. Ei ainakaan merkittävästi.

Jos nostoa on 0 niin on ihan sama kerrotaanko se 1.5 vai 1.6 vippasuhteella. Mutta jos mittaillaan asteita jollain nostolla niin alkaa eroa tulemaan

 

Ne .050" asteet on nostajalta, eli ei se vaikuta niihinkään yhttämittä vaikka olis 40:1 vippasuhde.

 

Kukas niin on väittäny että kone pitäs rakentaa dynaamisen puristussuhteen pohjalle? Ennemminkin niin päin että koneeseen valitaan viimisenä sopiva nokka ja puristus, ja dynaamisen laskeminen on hyvä keino saada noi kaks balanssiin.

Käytännössähän joutuu kumminkin monesti tekemään kompromisseja, jos niillä käytettävissä olevilla osilla ei saa just ihanteellista kombinaatiota aikaseks, ja sillon se ihanteellinen DCR arvo ei välttämättä ole ollenkaan se tärkein asia mihin pitäs pyrkiä. Jos tarkotit tätä niin siitä oon ihan samaa mieltä. Omallakin kohdalla tän talven moottori projektissa joudun vähän tinkimään siitä dynaamisesta että saa muut osa alueet kuntoon.

 

No esimerkkini oli ehkä heikko lähtöluvultaan siinä mielessä koska oletin senkummemmin tarkistuksitta että tuo laskemanne 70 astetta oli jollain nostolla koska nollanostokohdan määrittely on kuitenkin enempi tuuripeliä ja sitä enempi sitä mitä loivempiramppinen nokka.

Voinemme olettaa etten ole väittänyt venttiilin koskaan nollanostolla auki olevankaan vaan kun se hiukankin on auki niin se on sitä 7% enemmän 1.6 vipalla verrattuna vakioon 1.5 vipusuhteiseen,
kääntäen asteita on 7% enemmän kuin vastaavalla nostoikkunalla 1.5 vipalla, venttiililtä mitattuna johon koneen käytös perustuukin.

Loivaramppisella nokalla tuo ero saattaa olla useita asteita vain parin sijaan ja jolla on jotain merkitystä kun lasketaan dynaaminen ruttu, siitä en edes lähtenyt kinaamaan kuinka paljon sillä käytännössä on merkitystä,
kysyjä vain sattui laskennallisesta olemaan huolissaan johon 1.6 vippa esimerkkinokalla antaa muutaman asteen helpotuksen pudottaen sen hieman lähemmäs kasia.

Herran haltuun se on mikä todellinen max puristuspaine tulee olemaan koska max täytöksen ennakointi on parhaimmillaankin vain likiarvo.

 

Tossa kohtaa sulla logiikka pettää. 7% lisää nostoa ei todellakaan tarkota 7% lisää asteita. DCR lasketaan seat to seat durationista, ja siihen toi vippasuhde ei vaikuta mitenkään. Käytännössä tolla .050" durationillakin on vielä vaikutusta siihen dynaamiseen, mutta kuten sanottu niin se mitataan nostajalta eikä sekään vaikuta. Todellinen vaikutus on toki se venttiilin liike, mutta vaikka sen durationin mittais sieltä niin eroa tulee noilla nostoilla todella vähän, ei lähellekkään mitään 7 prosenttia. Eli sitä vippasuhteen muutosta ei tarvii huomioida näissä laskelmissa.

Täytös toki vaikuttaa detonointi herkkyyteen, ja niin vaikuttaa myös moottorin käyntilämpötila, imuilman lämpotila ja kuormitus. Kuormitukseen vaikuttaa auton paino, välityssuhteet, turbiini jne. Sitten on vielä palotilan malli, muotoilu ja tehokkuus, kansimateriaali, jne. Kaikki nämä tekijät vaikuttaa siihen mikä on ihanteellinen DCR just sun autoon, ja toi pitää osata arvioida jotta noista laskelmista olis mitään apua. Ei ole mitään kiinteätä ihanteellista DCR arvoa, vaan se vaihtelee tapauksesta riippuen suunnileen välillä 7.5 - 9.0.